“Mies voi lähteä Korihaista, mutta Korihait ei miehestä”

Aamos Nikulalle Wintterin edelleen uutuuttaan hohtava Uusikaupunki Areena on ensimmäistä kertaa kotikenttä alkavalla kaudella.

– Onhan Pohari aina Pohari. Siellä on tullut vietettyä varmaan enemmän aikaa kuin kotona, hän naurahtaa. – Mutta nyt täällä on upeat puitteet, ja koritkin on hyvät. Olen kyllä tykännyt uudesta hallista.

Viime kauden aluksi Korihait-kasvatti siirtyi silloisen hallitsevan mestarin BC Nokian kelta-mustaan paitaan. Tilaisuus vaihtaa maisemaa ja kokeilla pelaamista uudessa organisaatiossa tuntui hienolta, etenkin loukkaantumisten sävyttämien vuosien jälkeen.

– Olin päässyt polvileikkauksen jälkeen treenaamaan vasta alkuvuodesta, joten tuntui hyvältä, kun Nokian valmentaja kyseli jo keväällä olisinko kiinnostunut paikasta joukkueessa.

Maisemanvaihto tuntui oikealta askeleelta pelaajauralla, mutta kaudesta tuli vaikea sekä henkilökohtaisella tasolla että koko joukkueen osalta. Tuttu polvi vihotteli, ja kauden päätteeksi nokialaisseura joutui luopumaan pääsarjapaikastaan kokonaan.

Vaikka vaikeuksista oli kuiskittu pitkin kautta, tilanteen lopullisuus harmitti.

– Tietysti ihan henkilökohtaisella tasolla oli huono fiilis siitä, että ura Nokialla jäi niin lyhyeksi. Ja onhan tuollainen tosi ikävää koko Suomi-korikselle, ei vastaavaa toivoisi kenellekään, Aamos sanoo.

Hetkellisesti hän ehti jo miettiä, olisiko aika ripustaa tossut naulaan lopullisesti. Jos polvi kerran aikoi jatkaa kipuilua ja vastoinkäymisiä tuppasi eteen muutenkin, ehkä olisi parempi keskittyä johonkin muuhun.

Lopettamisaikeet unohtuivat kuitenkin vähitellen kesän aikana, kun tutusta kotiseurasta oltiin yhteydessä. Aamos oli palannut kesäksi takaisin Uuteenkaupunkiin töihin, eikä pidempi paluukaan tuntunut ajatuksena hassummalta.

Lopulta päätös oli helppo.

– Olen aina tykännyt asua Ugissa, eikä minulla ole koskaan ollut stressiä päästä muuttamaan isompaan kaupunkiin, hän kertoo. – Tietysti tuntuu myös hyvältä palata Korihaiden organisaatioon, joka on ottanut viime vuosina askeleita eteenpäin.

Kun sopimus oli allekirjoitettu, myös muu arki löysi uomansa nopeasti. Päivät koostuvat koripallon lisäksi opettajan sijaisuuksista, tuurauskeikoista tutussa kesätyöpaikassa Yaralla sekä tuotantotalouden insinöörin opinnoista ammattikorkeakoulussa. Kokonaan verkossa suoritettavat opinnot mahdollistavat ammattimaisen urheilun ja asumisen Uudessakaupungissa.

– Suostuin myös mukaan yhden junnujoukkueen valmennukseen. Vaikka tämä arki on vähän palapeliä, se toimii täällä tosi hyvin, Aamos kertoo.

Arjen aikatauluja helpottaa myös ydinkeskustassa sijaitseva asunto.

– Koti on parhaalla mahdollisella paikalla – siitä on lyhyt matka Wintteriin treeneihin ja lounaalle Captain’s Makasiiniin. Tai eihän täällä mihinkään pitkä matka ole.

Aamos myöntää suurimpien koripallohaaveiden jääneen jo taakse. Juuri nyt toiveena olisi saada pelata mahdollisimman terve kausi.

– Nyt mennään vuosi kerrallaan ja toivotaan, että saisin pelata terveenä ja sen myötä lisää vastuuta, Aamos tuumii. – Tietenkin pitää olla realisti myös. Olen aidosti tosi kiitollinen, että saan mahdollisuuden pelata vielä tällä sarjatasolla kaikkien loukkaantumisten jälkeen.

Uuden kauden kynnyksellä Aamoksen olo on innostunut. Kasassa on hänen mukaansa taitava joukkue, jossa yhdistyy kokemus ja nuoruuden into.

– Ollaan ehditty olemaan vasta vähän aikaa yhdessä, mutta meillä on nyt jo tosi hyvä meininki ja joukkuehenki. Se on ehkä kaikkein tärkein juttu.

Aamos on tottunut pelaamaan intohimoisen yleisön edessä – Pohitullin paukkuvat peltikatsomot ehtivät tulla tutuksi kasvuvuosien aikana, eikä nokialainen fanijoukkokaan jäänyt hiljaiseksi.

Hän toivoo tuttua hurmosta päälle myös uuden Uusikaupunki Areenan katsomoon alkavalla kaudella.

– Pelaajan näkökulmasta sillä on uskomattoman iso merkitys, että yleisö tulee hallille ja jaksaa kannustaa, tuli sitten ylä- tai alamäkiä. Me tehdään kentällä parhaamme, Aamos lupaa.

Uudellakaupungilla ja Korihailla on aina erityinen paikka nuoren miehen sydämessä.

– On ollut hienoa nähdä, miten tänne on syntynyt faniporukka ja peleissä käy paljon yleisöä.  Itse katsoin viime kaudellakin Korihaiden pelit aina, kun se vain oli mahdollista. Kai se niin vähän on, että mies voi lähteä Korihaista, mutta Korihait ei miehestä, Aamos Nikula virnistää ja suuntaa kohti harjoituksia.

^{Korihaiden kotipelit Wintterissä}

Teksti ja kuvat: Päivi Sappinen.