Unelmaelämää Uudessakaupungissa
- Leena ja Mikael Renholm viihtyvät sekä maalla että merellä. Uudessakaupungissa elämään mahtuu sopivassa suhteessa molempia.
Sattuman kauppoja. Niitä on Leena ja Mikael Renholmin elämän merkittävissä hetkissä riittänyt.
Arvassalossa sijaitsevan vanhan Päivärannan koulun omistajia Renholmeista tuli lähes parikymmentä vuotta sitten. Pariskunta etsi kyllä omaa taloa, mutta ensisijaisesti kiikarissa oli pieni, matala mummonmökki, jonka pihamaalla olisi tarpeeksi tilaa käsistään taitavan Mikaelin verstaalle.
Kun yhteiset ystävät vinkkasivat, että Päivärannan koulu oli tulossa myyntiin, Renholmit päättivät käydä vilkaisemassa, millaisesta talosta oli kyse.
– Se oli aika selvä peli sitten heti, sanoo Leena Renholm.
Pariskunta viehättyi kansakoulun autenttisesta kunnosta. Vuonna 1901 rakennettua koulua ei ollut remontoitu 70-luvun uudistushuumassa, ja kallion päälle rakennettu talo oli säilyttänyt ryhtinsä. Sijaintikin tuntui täydelliseltä: omassa rauhassa pellon laidalla, mutta samalla kaupunkiin johtavan tien varrella.
Alkuperäiskuntoisessa talossa ei ollut sen enempää vesi- kuin sähköliittymääkään – lämmityksen hoitivat salin korkeat pystyuunit ja vesi nostettiin kaivosta. Askeettiset olot tai tuleva työmäärä ei paria kuitenkaan hirvittänyt.
– Lähisuvusta löytyi apua, toteaa Mikael.
– Niin, meillä on sillä lailla kätevästi asettunut tämä suku, että veljeni on teknisen työn opettaja, isä LVI-ammattilainen ja Mikael sitten sähköasentaja. Mikaelin isä on ollut myös paljon apuna, lisää Leena. – Tässä pyörittiin sitten koko porukka. Ei tämä muuten olisi ollut mahdollista.
Nyt talon remontissa mennään monilta osin jo toista kierrosta. Keittiöremontti valmistui äskettäin, ja kun 17-vuotiaan Ronja-tyttären opinnot veivät hänet viikoiksi asumaan toiselle paikkakunnalle, huoneita rymsteerattiin uuteen uskoon.
Ronjalle Päiväranta on ollut täydellinen paikka kasvaa.
– Olen tykännyt, kun olen saanut vetää pihalla, metsässä ja sisälläkin aika vauhdilla. Ja kivaa kertoa kavereille, että asun vanhassa koulussa. Ne menee aina siitä ihan solmuun, hän virnistää.
Renholmeille osa vanhan koulun viehätystä on sen pitkä historia ja tietynlainen luova huolettomuus.
– Vanhan talon tarinat tuovat tähän ihan oman viehätyksensä. Ja kun vanhasta rakennuksesta on kyse, ei jokainen nurkka ole niin justiinsa. Elämä saa näkyä, Leena tuumii.
– Ja aina on jotain remppaa tiedossa, lisää Mikael.
Perheen toinen suuri sattuma osuu muutaman vuoden taakse. Päivätöidensä ohella Renholmit ylläpitivät kuljetustoimintaa Uudenkaupungin saaristossa useamman kesän ajan. Niin antoisaa kuin merillä seilaaminen olikin, viitisen vuotta sitten he päättivät luopua siitä.
– Vaihtoehtona olisi ollut laittaa yritystoimintaan huomattavasti enemmän paukkuja, Leena sanoo.
Vaikka yritystoiminta päättyi, halu merelle oli edelleen kova. Ajatus oli alkaa veneillä enemmän oman perheen kesken. Kunnes tuli se sattuma.
– Selailimme muuten vaan vapaita asuntoja, kun silmiin osui mökki Vähä-Vehasen saaressa. Kerran sitten veneajelulla päätimme poiketa kurkkaamassa paikkaa, Leena kertoo. – Pillahdin itkuun heti laiturilla. Se oli sitten taas siinä.
Päivärannan koulun asukkaita odotti ulkosaaristossa Kesäranta-niminen paikka. Laajat kalliot, perinteinen hirsimökki ja avomerelle avautuva näkymä.
Kaikki tuntui kerrasta oikealta.
– Nämä molemmat ovat vieläpä olleet aikanaan Sundholman kartanon omistuksessa, Mikael kertoo.
– Mökki oli ehtinyt olla vuoden myynnissä. Jälkikäteen olen kuullut monista, jotka ehtivät käydä sitä katsomassa, mutta päättivät kuitenkin jättää sen hankkimatta. Meitä se siellä taisi odottaa, Leena sanoo.
Mökillä pari viettää aikaa niin paljon kuin mahdollista. Rauhallisessa saaressa molempien akut latautuvat. Mökkikausi kestää Mikaelin sanoin “jäistä jäihin”.
– Mikään ei ole hienompaa kuin olla siellä myöhään syksyllä, kun ketään ei ole missään. Kun päivänvalo loppuu jo aikaisin, ei ole muuta mahdollisuutta kuin vain olla, Leena tiivistää.
Sekä Leenalle että Mikaelille rakas kotikaupunki on tarjonnut puitteet täydellisen omannäköiseen elämään – tunnelmallisen arjen vanhassa kansakoulussa ja vapauden tunteen saaristossa, omassa mökkirannassa.
Uudessakaupungissa elämä on helppoa ja huoletonta, juuri sopivan kokoista.
– Täällä on hyvät palvelut, kaikki tarpeellinen löytyy omasta kotikaupungista. Ja onhan Uusikaupunki hieno historiallinen kaupunki, jossa uskalletaan katsoa myös tulevaan, Leena Renholm kiteyttää.
Uudenkaupungin Vanhat Talot 2024-tapahtuma 7.-8.9.2024
