Wanhanajan markkinoilla juhlitaan pyöreitä

Marraskuun viimeisenä sunnuntaina Uudenkaupungin keskustan kadut täyttyvät tuttuun tapaan jouluisesta tunnelmasta. Myyntikojujen pöydät notkuvat käsintehdyistä herkuista ja käsitöistä, palkitut jouluvalot syttyvät ja puutalokaupungin joulunaika saa virallisesti alkaa.

Näyttävillä valoilla koristeltu joulukatu onkin ilahduttanut kaupunkilaisia jo 1960-luvulta lähtien. Monelle eri-ikäiselle uusikaupunkilaiselle joulukadun avaus joulupukkeineen ja kuorma-auton lavalta lentäneine karamelleineen on tärkeä muisto lapsuudesta.

90-luvun alkupuolella joulunajan ohjelma laajeni, kun museo, kulttuuritoimi ja paikalliset matkailuoppaat saivat idean historiallisen puutalokaupungin henkeen sopivista joulumarkkinoista. Ensimmäiset Wanhanajan markkinat järjestettiin marraskuussa 1994, aluksi eri aikaan joulukadun avajaisten kanssa.

– Idea markkinoista taisi lähteä museon väeltä, aprikoi kaupungin tiedotus- ja matkailusihteerinä tuolloin työskennellyt Heli Kruuna-Rauvola.

Tapahtumaa varten teetettiin vanhanmallisia kojuja, jotka sijoiteltiin Myllykadulle, Wahlbergin museotalon ja Jungqvistin talon väliselle kadunpätkälle. Myyjiksi kutsuttiin käsityöläisiä – leipureita, neulojia, askartelijoita ja muita kädentaitajia. Menneiden vuosien joulutunnelmaa korostettiin vanhanaikaisella pukeutumisella.

– Paikka oli hyvin looginen, siinä museon ja silloisen kulttuuritoimiston välissä, kertoo kulttuurisihteerinä toiminut ja ensimmäisiä markkinoita järjestänyt Ilkka Rauvola.

– Heti ensimmäisenä vuonna tapahtuma oli suosittu, ja myyjiäkin tuli runsaasti.

Kranssit, kuivakakut, hillot ja villasukat tekivät kojuissa kauppansa, ja kovaääniset soittivat tapahtuma-alueella joulumusiikkia. Ostosten lomassa ihmiset poikkesivat Jungqvistin taloon matkailuoppaiden kahvilaan lämmittelemään ja nautiskelemaan huolella valmistelluista tarjoiluista.

Myös Wanhanajan kahvilassa aito tunnelma oli tärkeä: sumpit juotiin posliinikupeista ja baakkelsit olivat itse leivottuja.

– Minäkin muistan leiponeeni kahvilaan suklaakakkua. Kyllä niissä järjestelyissä vähän jokaisen puolisot ja lapset olivat jotenkin mukana, Kruuna-Rauvola naurahtaa.

Ensimmäisten vuosien jälkeen markkinat siirtyivät kulttuuritoimiston mukana raatihuoneen pihamaalle ja sen ympäristöön, ensin Rauhankadulle ja myöhempinä vuosina Ylisellekadulle. Myyjiä ilmoittautui vuosi vuodelta enemmän, joten aluekin laajeni. Museo jäi järjestelyistä sivuun ja tilalle tuli raatihuoneella sijainnut matkailutoimi.

Kymmenessä vuodessa markkinat kasvoivat muutamasta kymmenestä käsityöläisestä jopa liki sadan myyjän tapahtumaksi. Kauppiaita saapui läheltä ja kaukaa, aina Hämeenlinnasta ja Hangosta saakka.

– Koko ajan pidimme kiinni siitä, että myytävät tuotteet ovat markkinoiden henkeen sopivia ja itse valmistettuja, Kruuna-Rauvola mainitsee.

Vuonna 2004 perinteinen joulukadun avaus ja suositut Wanhanajan markkinat järjestettiin ensimmäistä kertaa samana päivänä, marraskuun viimeisenä sunnuntaina. Hyväksi koetusta tavasta on pidetty kiinni nyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan.

Sittemmin Wanhanajan markkinat ovat siirtyneet torille ja Alisellekadulle, lähemmäs keskustan kivijalkaputiikkeja. Ajatus puutalokaupungin tunnelmallisten joulumarkkinoiden takana on kuitenkin säilynyt: tavoite tarjota sekä kaupunkilaisille että turisteille iloa ja lämmintä joulun henkeä omintakeiseen uusikaupunkilaiseen tyyliin.

^{Wanhanajan markkinat}