Now Reading
Mr Sunshine nauttii merikaupungin kaamoksesta
Abdul ja pitkä tukka

Mr Sunshine nauttii merikaupungin kaamoksesta

  • A man with a long hair.

Mies, jolla on pitkät hiukset. Siis tosi, tosi pitkät hiukset. Niin pitkät, että ne ulottuvat maahan asti.

Ulkoiset seikat eivät ole reggaemies Abdul Selassielle pääasia, mutta rastaletti on osa hänen persoonaansa ja identiteettiään. ”Ne ovat se juttu, mistä minut tunnistetaan”, hän sanoo ja nauraa raikuvasti koko olemuksellaan.

Abdulin mielestä hän on saanut hiukset lahjaksi luojalta, eikä voisi kuvitella leikkaavansa niitä. Hän vietti lapsuutensa varjoisilla kujilla Gambiassa, mutta katulapsuus ei ole tehnyt hänestä katkeraa, päinvastoin. Musiikillaan hän haluaa jakaa elämäniloa ja energiaa ympärilleen.

”Omat kokemukseni ovat tehneet minusta vahvan”, äidittömänä ja isättömänä kasvanut Abdul sanoo.

Abdul ylisti palavasti ja tunteikkaasti nykyistä kotikaupunkiaan ja sen asukkaita MTV3:n Talent Suomi -kilpailussa kaikelle kansalle keväällä. Se jäi monille katsojille mieleen lähes yhtä hyvin kuin räiskyvä musiikillinen ilotulitus yhdessä kitaristi Timo Haanpään kanssa.

Gambialainen ei ole kaupungissa vain läpikulkumatkalla, vaan on tullut kaupunkiin jäädäkseen. Hän työskentelee Uudenkaupungin satamassa ja vapaa-aikana hän musisoi ja keikkailee reggae-bändinsä kanssa.

Afrikassa kasvanut mies ei kaipaa trooppista ilmastoa. Hän ei myöskään pelkää edessä olevaa valotonta kaamosaikaa.

Hän on sopeutunut talven lyhyisiin päiviin niin hyvin, että sanoo suorastaan rakastavansa niitä.

”Pimeys antaa mahdollisuuden hengellisyyteen. Panen kotona valot pois ja olen yksin kaikessa rauhassa ajatusteni kanssa.”

Abdulin mielestä elämästä nauttimisessa on kysymys hyvin yksinkertaisista asioista.

”Et voi ostaa onnea. Se täytyy löytyä sisältäsi”, hän sanoo.

Hänellä on taito lapsen lailla innostua lähiluonnosta.

”Mieti vaikkapa puita ja lehtiä. Miten yhdessä lehdessä on koko elämän kaari. Kevään vihreydestä syksyn väriloistoon, hän kuvailee.

 

Revontulet
Hehkuvat revontulet Makeanvedenaltaalla Uudessakaupungissa. Kuva L.AH.

Lumi ja jää ovat Afrikan miehelle jo tuttuja juttuja, mutta eräänä yönä hän ei ollut uskoa silmiään katsoessaan Uudenkaupungin taivaalla näkyvää outoa valoilmiötä.

”Ne olivat revontulia. Ihmeellinen näky. Otin niistä kuviakin”, hän hämmästelee mielen verkkokalvoille ikuisesti jäänyttä elämystään.

Meri on hänelle tärkeä elementti ja luonnonvoima, ja siksi hän hakeutuu usein veden äärelle. Se on Selkämeren rannalla sijaitsevan kaupungin asukkaalle helppoa. Hetki rantakalliolla raikkaassa merituulessa virkistää kehoa ja tuo mielenrauhaa.

Elämä ei ole Abdulille ollut koskaan itsestään selvää. Hän sanoo sitä lahjaksi, ja haluaa käyttää sen muiden auttamiseen.

Miehen naururypyt suoristuvat ja silmät täyttyvät kyynelistä, kun hän alkaa puhua Gambian syrjäytyneistä lapsista. Heidän tukemisensa on hänelle nyt missio, elämän ykkösasia.

”Lapsethan ovat meidän kaikkien tulevaisuus”, hän painottaa.

Abdul auttoi lapsia jo asuessaan Gambiassa. Tuolloin hän työskenteli ravintolamuusikkona ja kutsui lapsia kotiinsa syömään. Ystävänsä kanssa hän perusti myös Football Akademyn – Jalkapallo Akatemian-  sekä jalkapallojoukkueen. Niissä hän on edelleen tiiviisti mukana ja on päivittäin yhteydessä joukkueen valmentajan kanssa.

 

Abdul Selassie
Abdul on kiitollinen uusikaupunkilaisille, jotka ovat lähteneet mukaan auttamistyöhön. Hän on saanut paikallisilta vaatteita, kenkiä ja muita lahjoituksia, jotka lähtevät näillä näkymin joulukuussa hänen mukanaan Gambiaan.

”Kaikki apu, pienikin, on tervetullutta”, hän sanoo.

Abdul toivoo sydämestään, että jokaisella lapsella olisi lähellään joku turvallinen aikuinen, joka rohkaisee ja kannustaa. Hän joutui itse asumaan lapsena kadulla, mutta sai turvaa isänsä siskosta, joka kuoli Abdulin ollessa teini-ikäinen.

”On mahtavaa katsoa, kun lapset kokoontuvat yhteen, pelaavat jalkapalloa ja kaikesta näkee, miten he rakastavat sitä”.

Abdul ei itse muuttaisi nykyisestä elämästään mitään tällä hetkellä. Hän pitää työstään satamassa, nauttii bändistään, joka on hänelle kuin perhe. Tyttöystävälle tai elämänkumppanille ei ole nyt aikaa, sillä vapaa-aikana hän haluaa keskittyä Gambian lasten auttamiseen, taistella heidän puolestaan, kuten hän asian ilmaisee.

Suomalaiset eivät välttämättä aina ymmärrä hänen elämäntapaansa, juttujaan ja huumoriaan, mutta se ei Abdulia haittaa.

”Viihdyn pikkukaupungissa ja pidän suomalaisista ihmisistä, koska he ovat niin rehellisiä ja aitoja. He näyttävät, jos pitävät jostakin, mutta myös, jos eivät pidä. Ja sitä minä arvostan”,  Abdul sanoo.

 

Ukilife.fi on Uudenkaupungin kaupungin elinkeinopalveluiden julkaisu, jossa tuodaan esiin uusikaupunkilaista asumista ja elämäntapaa.
© Ukilife.fi - All rights reserved.