Merikaupungin tyttö

Ensisilmäyksellä kaupunki vaikutti suurelta.

Juvalta, pienestä Etelä-Savon kunnasta Uuteenkaupunkiin vanhempiensa työhaastattelureissuun mukaan lähtenyt seiskaluokkalainen Anni Viherä oli paitsi vaikuttunut merikaupungin katukuvasta myös valmis pakkaamaan muuttokuormansa vaikka saman tien.

– Ajattelin, että kyllä sellaiset Juvan kaltaiset pikkukylät on nyt nähty. Ja Uudessakaupungissa oli sentään Seppälä ja Hesekin, nyt parikymppinen Anni nauraa.

Kauaa ei mennytkään, kun kuusihenkinen perhe jo porhalsi muuttoautoineen Suomen halki uuteen kotikaupunkiinsa. Uusi koulu ja kaverit tuntuivat Annista kutkuttavan jännittäviltä, vaikka alakoulusta saakka yhteen tiivistyneelle musiikkiluokalle sopeutuminen ottikin aikansa.

– Lukiossa sitten porukat hajaantuivat ja syntyi uusia ystävyyksiä, Anni muistelee.

 

 

Niin hyvin Anni Uuteenkaupunkiin sopeutui, että kiire ei ylioppilaskevään jälkeenkään ollut pois. Osaltaan asiaan vaikutti tietysti myös lukiosta matkaan tarttunut poikaystävä, joka oli työllistynyt vakituisesti Uudenkaupungin satamaan.

– Hain kyllä opiskelemaan heti, mutta siinä taisi jäädä pääsykokeisiin lukeminen vähän toissijaiseksi, enkä päässyt sisään. Jäin kuitenkin ihan hyvillä mielin välivuodelle miettimään, mitä haluaisin isona tehdä.

Haaveet musiikki-, kulttuuri- ja opetusalojen opiskelusta vaihtuivat lennossa, kun Anni alkoi selata lähellä tarjottavia opintomahdollisuuksia. Insinööriala kiehtoi, ja paikka Satakunnan ammattikorkeakoulun tuotantotalouden opintoihin avautui Annille itselleenkin pienenä yllätyksenä.

– Mietin pitkään opintoja musiikin parissa, mutta etenkin koronan jäljiltä epävarma tilanne kulttuurialalla sai miettimään vaihtoehtoja. Tuotantotalouden opintoihin olen itse asiassa tykästynyt kovastikin, Anni kertoo.

Musiikki on säilynyt rakkaana harrastuksena opintojen ja osa-aikatyön ohella. Tänä syksynä Anni aloitti laulamisen uusikaupunkilaisessa naiskuoro D’amenissa, ja kotona sähköpianon ääressä laulu soi myös lähes päivittäin.

 

 

Leppoisasta arjesta nauttivalle Annille Uusikaupunki tarjoaa sopivasti virikkeitä ja tekemistä.

– Täällä on tosi hyvät harrastusmahdollisuudet, ja aivan erityisesti nautin meren läheisyydestä. Viime kesänä ostettiin poikaystävän kanssa pieni vene, jolla käydään retkillä lähisaaristossa. Minulla on aina ollut kaipuu meren ääreen, se luo tietynlaista ajatusta vapaudesta. Siksikin varmaan viihdyn täällä niin hyvin.

Opintojen hybridi-malli sopii Annille hyvin. Hän käy mielellään ajoittain kampuksella, mutta tykkää opiskella myös omaan tahtiinsa kotona.

Uudessakaupungissa mukavaksi tukikohdaksi on muodostunut etätyöpiste Messi.

– Siellä on kiva välillä käydä opiskelemassa ja tavata samalla pääsykokeisiin pänttäävää kaveria.

Runsas vuosi sitten opintonsa aloittaneella Annilla on tavoitteena saada leima tutkintotodistukseen jo parin vuoden kuluttua. Siitä eteenpäin suunnitelmat eivät vielä ole aivan selkeät, mutta työ jossain Uudenkaupungin lukuisista teollisuuden alan yrityksestä voisi kiinnostaa.

– Alan tuntea itseni jo kokonaan uusikaupunkilaiseksi. Ei minulla ole täältä mikään hinku pois, Anni hymyilee.

^{Co-working ja etätyötila MESSI}