Puutarhuri Johanna lannoittamassa

Sormet multaan – kevätpuutarhassa suunnataan katseet nyt nurmikkoon, kiveyksiin ja pensaiden juurille

  • Vaikka pullistuvat silmut ja kukkapenkistä pilkistävä vihreä saavat kotipuutarhurin helposti hurahtamaan, liian ryppyotsaisesti pihahommiin ei kannata suhtautua, muistuttaa puutarhuri Johanna Sillgren.

Vanhan puutarhan kukkapenkistä pilkistävät hentokaulaiset sinivuokot ja helmililjojen ujot nuput, kasvilavalla päitään nostelevat terhakkaasti valkosipulit. Puutarhuri Johanna Sillgren kiertelee puutarhassaan joka päivä katsomassa, mitä kaikkea päivän aikana on ehtinyt tapahtua. 

Sillgrenin koti löytyi viime kesänä tuttavien kautta vanhasta uusikaupunkilaisesta puutalonpuolikkaasta. Tunnelmallinen talo rönsyilevine puutarhoineen sijaitsee vanhan junaradan varressa täydellisen suojaisalla paikalla – keskellä “ei mitään”, mutta kuitenkin lähellä kaikkea.

– Olin vastikään muuttanut kivaan kaksioon ja päättänyt, että koskaan en enää muuta. Mutta eihän tällaista paikkaa voi vastustaa. Asunto ihanine uuneineen on täydellinen minulle ja koiralle, ja pihassa on tekemistä tällaiselle viherpeukalolle. Mutta täältä minä en enää aio kyllä lähteä, Sillgren vakuuttaa nauraen.

– Oikeasti olisi hyvä ensin nähdä pihassa koko vuodenkierto, sen aurinkoiset ja varjoisat paikat, pihan toiminnot ja maasta nousevat aarteet. Mutta vaikka muutin vasta viime kesänä, en millään malta pysyä poissa, hän hymyilee. 

Kasvihuoneessa Sillgren aikoo kasvattaa ainakin kahdeksaa tomaattilajiketta, kurkkua ja chilejä. Daalioiden kanssa hurahdus johti siihen, että pihaan istutettavia lajikkeita on kertynyt jo 20. 

– Puutarhaharrastukseen on tosi helppo hurahtaa. Nyt, kun ollaan paljon kotona, tulee kiinnitettyä enemmän huomiota pihaan ja Facebookin erilaiset puutarharyhmät vielä lisäävät innostusta. 

 

Valkosipulin istutusta

 

Näin toukokuun alkupuolella omenapuiden leikkuuaika alkaa olla ohi, samoin monien kasvien esikasvatus. Nurmikon kalkituskin olisi hyvä olla jo tehtynä. Tekemättömiä töitä ei kannata kuitenkaan jäädä murehtimaan.

– Jos omenapuu jäi leikkaamatta ja sen vielä haluaa saksia, niin sitten kannattaa ryhtyä hommaan vasta loppukesästä, kun kiihkein kasvukausi on ohi. Kalkinkin voi vielä levittää, kun muistaa sitten pari viikkoa myöhemmin lannoittaa. Ja jos esikasvatus jäi, voi kasveja ostaa onneksi valmiina taimina, Sillgren lohduttaa. 

 

Taimet kasvamassa

Neuvoja ja vinkkejä puutarhanhoitoon löytyy erilaisilta keskustelupalstoista runsaasti. Vaikka tiettyjä lainalaisuuksia kasvien kanssa puuhatessa on hyvä ottaa huomioon, liian ryppyotsaisesti hommaan ei kannata suhtautua. 

– Puutarhanhoidosta ei kannata tehdä liian vakavaa, vaan kokeilla rohkeasti ja pitää homma rentouttavana ja mukavana, Johanna Sillgren tuumii. 

Puutarhurin vinkit toukokuun alun puutarhatöihin

 

Huolla nurmikko

Nurmikossa usein suurimpana ongelmana on sammaloituminen.

– Sammaleen kanssa on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: joko opetella rakastamaan sitä tai jaksaa taistella sitä vastaan, Johanna Sillgren kiteyttää. 

Jos sammaleesta haluaa eroon, ensin on tärkeää selvittää sammalesiintymien syy. Syitä voivat olla esimerkiksi liian varjoisa, märkä tai, kuten Uudessakaupungissa todennäköisesti, vanha ja tiivis maa. 

– Yleinen virhe on ajatella, että maa on hapanta, kun siinä on sammalta. Kyseessä voi sen sijaan olla lannoituksen puute, jolloin nurmikko ei jaksa kukoistaa ja sammal valtaa alaa, Sillgren sanoo. 

Kun syy on selvillä, sammalta voi lähteä poistamaan. Työhön voi käyttää erilaisia sammalsyöppöjä tai sammaleenpoistolaitetta. Päälle voi levittää ohuelti uutta multaa ja nurmikonsiementä.

– Tai sitten vain opettelee tykkäämään sammaleesta, Sillgren sanoo. 

 

Katetta pensaille

Koska maaperä ei luonnostaan pysy mullalla vaan sinne kasvaa helposti rikkaruohoja, pensaiden juurille kannattaa laittaa katetta. Katetta voi tehdä oksasilppurilla oman pihan risuista itse, mutta erilaisia katemateriaaleja löytyy runsaasti myös valmiina. 

– Hyvä vinkki kotipuutarhurille on levittää paksu kerros sanomalehteä pensaan juurelle mullan päälle ja vasta lehden päälle kate. Sanomalehti on sen verran paksua ja tiivistä, että se tukahduttaa alla olevat rikkaruohot. Aikanaan lehti maatuu, ja silloin on hyvä lisätä katetta, jolloin kerros pysyy paksuna eivätkä uudetkaan rikkaruohot pääse sieltä läpi, Sillgren vinkkaa. 

 

Puhdista kiveykset

Nyt on hyvä aika siivota myös pihan laatta-alueiden ja kiveysten reunat rikkakasveista. Niitä voi poistaa perinteisesti kitkemällä tai esimerkiksi lorauttamalla niiden niskaan kiehuvaa vettä.  

– Jotkut käyttävät rikkaruohojen hävittämiseen myös etikkaa, mutta itse olisin sen kanssa aika varovainen, koska se voi helposti levitä myös alueille, joille se ei kuulu, Sillgren huomauttaa. 

Vaikka rikkaruohot mielletäänkin puutarhan pahiksiksi, lautasella moni rikkakasvi nousee suureksi herkuksi. 

– Maitohorsman uudet alut ovat kuin parsaa, vuohenputki menee salaatista ja nokkosesta voi tehdä vaikka lettuja. Jauhosavikan lehdet taas maistuvat pinaatilta ja siemenet ovat vähän kuin couscousia. Rikkaruohot kannattaa ehdottomasti hyötykäyttää, Johanna Sillgren suosittelee. 

Ukilife.fi on Uudenkaupungin kaupungin elinkeinopalveluiden julkaisu, jossa tuodaan esiin uusikaupunkilaista asumista ja elämäntapaa.
© Ukilife.fi - All rights reserved.