Ylpeästi uusikaupunkilainen
- Granger Simmonsin tie vei suurkaupungin sykkeestä suomalaisen pikkukaupungin yhteisön kulmakiveksi.
Kahdeksan vuotta sitten amerikkalaisen Granger Simmonsin elämä oli muuttumassa täysin: hän oli juuri pakannut koko elämänsä matkalaukkuihin ja tehnyt pitkän muuttomatkan Rhode Islandin osavaltiossa sijaitsevasta Providencen suurkaupungista Suomeen ja pieneen Uuteenkaupunkiin.
Aluksi ajatuksena oli muuttaa suurempaan kaupunkiin, mutta Simmonsin amerikan-suomalaisen vaimon juuret länsirannikolla houkuttelivat tuolloin nelihenkisen perheen asettumaan juuri Uuteenkaupunkiin.
– Hurjaa ajatella, että siitä on jo kahdeksan vuotta. Vaikka onhan tässä ehtinyt tapahtua kaikenlaista, Simmons hämmästelee.
Kahdeksan Uudenkaupungin vuotensa aikana Simmons on tullut paitsi osaksi uusikaupunkilaista asukasyhteisöä myös yhdeksi tuon yhteisön kulmakivistä. Hän on aktiivisesti mukana maahanmuuttajien auttamistyössä sekä työssään Asukasluotsaus-hankkeen projektityöntekijänä että yksityishenkilönä.
– Olen ylpeästi uusikaupunkilainen. Aluksi mietin tosissani, miten ihmeessä tulen pärjäämään ja selviämään täällä, mutta koen, että näiden kahdeksan vuoden aikana kaupunki on kasvanut valtavasti. Rakastan olla juuri täällä, hän sanoo.
Simmons oli itse ideoimassa ja toteuttamassa esimerkiksi kansainvälistä ruokatoria, jossa eri puolilta maailmaa Uuteenkaupunkiin muuttaneet asukkaat tarjoilivat kotimaansa herkkuja maisteluannoksina keskustan tunnelmallisessa Rauhanpuistossa.
Kahdeksassa vuodessa Granger Simmonsin elämän puitteet ovat muuttuneet täydellisesti. Vaikka monet seikat uudessa kotimaassa ovat vaatineet sopeutumista, yhdestä asiasta hän on Suomessa erityisen kiitollinen.
– En ole tuntenut oloani missään yhtä turvalliseksi kuin Uudessakaupungissa. Tuntuu edelleen hämmästyttävältä, että täällä voi pimeälläkin kävellä kotiin pelkäämättä, hän sanoo.
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Tuu Messiin sivustolla.