Puutalounelmasta totta

Olihan se monta kertaa mielessä käynyt. Uuteenkaupunkiin muutto, nimittäin. Kun koronavirus sitten sotki maailmanmenon pariksi vuodeksi ja työtkin siirtyivät kotinurkkiin, Noora Kiela alkoi miettiä tosissaan, miksi hän ajoi Raumalta aina Uuteenkaupunkiin vapaa-ajan viettoon, kun koti voisi vakituisestikin olla synnyinkaupungissa.

Kivaa rivitaloasuntoa Noora oli ehtinyt käydä jo hieman sillä silmällä mittailemassa läheltä Pietolanlahtea, mutta lopullinen sinetti päätökselle oli vielä tekemättä. Kunnes jouluna 2020 hän kierteli katselemassa Uudenkaupungin vanhojen puutalojen toinen toistaan viehättävämpiä joulukalenteri-ikkunoita.

– Mietin vain, kuinka ihanaa olisi asua täällä puutaloalueella, omassa vanhassa talossa, Noora huokaa.

 

 

Sillä hetkellä tähdet olivat Nooran kannalta oikeassa asennossa, nimittäin pian ikkunakierroksen jälkeen hän bongasi myynti-ilmoituksen suloisesta valkeasta puutalosta Vallimäen laitamilla.

Villa Saarnilehdoksi aiemman omistajan toimesta nimetty talo oli Nooran unelmien täyttymys lautalattioineen, pönttöuuneineen ja pihasaunoineen. Talvisenkin maiseman keskellä Noora näki, kuinka kesällä puutarhan vanhat omena- ja päärynäpuut, juhannusruusut, vaahterat ja syreenit loisivat hänelle oman salaisen puutarhan.

Siitä hetkestä iso pyörä nytkähti liikkeelle ja jatkoi pyörimistään pysähtymättä seuraavan kuukauden ajan.

– Keskiviikkona huomasin talon myynti-ilmoituksen, ja perjantaina tulin katsomaan tätä ensimmäisen kerran. Lauantaina otin mukaan isäni, joka siunasi hankkeen sanomalla, että kun pohjat ja katto on kunnossa, niin eiköhän kaikki niiden välissäkin ole, Noora nauraa.

Nooran rivitaloasunto Raumalla löysi uudet asukkaat ennätysajassa. Helmikuun puoliväliin mennessä kaikki oli muuttopäivää myöten lyöty lukkoon. Noora pääsisi muuttamaan unelmiensa kotiin huhtikuun lopulla.

 

 

Muuttopäivänä siunauksensa uudelle kodille antoivat myös Nooran kaksi pientä valkoista bichon frisé -koiraa, Uuno ja Urho. Karvapallerot kipittivät suoraa tietä porstuan portaita ylös ja kävivät ylätasanteelle päiväunille.

– Ne eivät yleensä uusissa paikoissa käyttäydy noin. Tuntui ihan siltä, että no niin, nyt me ollaan tultu kotiin.

Koska samaan aikaan oli käynnissä myös perheen isomman mökin rakennustyöt, Nooran isä ilmoitti hyvissä ajoin, että talon remonttihommat saisivat odottaa pari vuotta. Se on Nooran mukaan osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi.

– Tässä on ollut rauhassa aikaa elää ja katsoa, mitkä ovat oikeasti sellaisia juttuja, jotka ärsyttävät ja mitä taas ei kannata ryhtyä remontoimaan. Esimerkiksi olohuoneen uunin halusin aluksi ehdottomasti maalata, mutta nyt rakastan sen vihreää väriä. Onneksi en tarttunut pensseliin heti, Noora tuumii.

Villa Saarnilehto on sisustettu kauniisti kierrätetyillä ja itse tehdyillä kalusteilla ja esineillä. Emännän viehätys vanhaan näkyy kodin jokaisessa kodikkaassa yksityiskohdassa. Ei ihme, että perhe on kokoontunut viettämään kaksi viimeisintä jouluakin tänne. Myös Nooran pikkusiskon rippijuhlat järjestettiin Villa Saarnilehdossa.

 

 

 

Kaupunkitalon sijainti on monella tavalla ihanteellinen.

– Kesällä ollaan aitiopaikalla kuuntelemassa Lyhtyjen yön musiikkia. Tietysti sekin on ihanaa, että pikkusisko pääsee helposti koulun jälkeen käymään ja voi tarvittaessa olla koirien kanssa talovahtinakin, Noora ynnää.

Paluu lapsuuden kotikaupunkiin lähes kymmenen vuoden jälkeen tuntuu Noorasta luontevalta. Perhe ja kaverit ovat lähellä, ja vaikka työpaikka pysyy Raumalla, suurin osa hommista hoituu kodin olohuoneessa sijaitsevasta työnurkkauksesta.

Uudestakaupungista löytyi nopeasti kokonaan uusia harrastuksiakin.

– Minut houkuteltiin heti muuttovaiheessa mukaan partiotoimintaan, ja nyt vedän sudenpentujen ryhmää, vaikka en ollut koskaan aiemmin ollut partiossa. Ja tietysti olen nyt mukana myös Uudenkaupungin Vanhat Talot -yhdistyksen toiminnassa, Noora kertoo.

Aivan merenrannan ja keskustan palvelujen tuntumassa sijaitsevan Villa Saarnilehdon emäntä elää nyt keskellä unelmiensa puutaloidylliä. Kaukana vilskeestä, vanhan hiekkatien varressa, omassa tuvassa, jonka ikkunoista kaikuu kesäisin Vanhan kirkon kellojen kumea sointi.

– Uusikaupunki on ihanan tuttu ja turvallinen. Kaikki on lähellä, mutta silti täällä saa olla omassa rauhassaan. En viihdy kaupungin hälinässä, joten tämä on minulle täydellinen paikka, Noora sanoo. – Kyllä aika paljon saisi tapahtua, että tästä enää mihinkään muualle lähtisin.

Tiesitkö, että Uudenkaupungin ruutukaava-alueen puutalot muodostavat Suomen laajimman empiretyylisen puutaloalueen? Pastellisävyisiä puutaloja on reilu 600 ja jokainen talo kertoo oman onnellisen tarinansa. 

^{Uudenkaupungin Vanhat Talot -yhdistys}

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran keväällä 2023.