Pyöräilijä ei pakkasia pelkää
- Lämpömittari hätyyttelee alkutalven kunniaksi reilua kymmentä miinusastetta ja maassa on lumipeite. Pekka Pekkariselle se tarkoittaa oivallista pyöräilykeliä. Uusikaupunki on aktiiviselle pyöräilijälle lähes unelmien paikka. Pyörällä voi kulkea näppärästi töihin ympäri vuoden.
Jyväskylästä Uuteenkaupunkiin töiden perässä muuttanut mies ei pelkää koviakaan pakkasia.
– Eihän tämä ole vielä mitään. Sellaiset 35 astetta on vasta kunnon talvikeli, hän naurahtaa rannikkokaupungin leudoille talville.
Pekkariselle on kertynyt kokemusta pyöräilystä hänen uudessa kotikaupungissaan neljän vuoden ajalta. Vuonna 2017 jyväskyläläinen perheen isä teki ison päätöksen ja tarttui Uudenkaupungin autotehtaan hänelle tarjoamaan työpaikkaan. Vaimo ja kaksi silloin teini-ikäistä poikaa jäivät Jyväskylään ja siellä myös Pekkarinen viettää useimmiten viikonloppunsa.
Työ autotehtaan korihitsaamon esimiehenä on vastannut odotuksia. Vakituinen pesti avasi työttömänä olleelle viisikymppiselle uuden elämänvaiheen.
– Töiden perässä pitää olla valmis lähtemään kauemmaskin. Halusin näin näyttää esimerkkiä myös pojilleni, hän sanoo.
Pyörän Pekkarinen pakkasi mukaan autoonsa heti ensimmäisillä Uudenkaupungin reissuilla. Vankkumattomalle pyöräihmisille oli itsestään selvää, että työmatkat tehdään lihasvoimalla. Matka kotoa Hakametsästä tehtaalle on pari kilometriä, mikä on kolmivuorotyötä tekevälle sopivan mittainen.
Pekkarisella on nyt kolmas koti Uudessakaupungissa. Vuokra-asumisen jälkeen hän päätyi ostamaan kaksion Hakametsästä, ja vaimokin on viihtynyt kesällä miehensä uudessa kakkoskaupungissa. Pekkarinen sanoo, että Uusikaupunki on yllättänyt hänet positiivisesti muutoinkin kuin pyöräilykaupunkina.
– Tämä on todella mukava kaupunki ympäri vuoden ja varsinkin tähän vuodenaikaan, kun upeat jouluvalot valaisevat keskustaa, hän hehkuttaa.
Keskisuomalaiset juuret omaava mies ei ole ainoa, joka on ihastunut Uudenkaupungin kaamosajan kausivaloihin. Uudenkaupungin joulukatu äänestettiin maakunnan sanomalehtien lukijaäänestyksessä pari vuotta sitten Varsinais-Suomen kauneimmaksi.
Pekkarisen mukaan parasta on, että kevyen liikenteen väylät ovat hyvin valaistuja. Se tuo pimeän ajan liikenteeseen turvallisuutta.
Pyöräilijät on otettu Uudessakaupungissa hänen mielestään huomioon hyvin, sillä taajama-alueella voi fillaroida kevyen liikenteen väylillä. Pekkarinen on iloisesti yllättynyt siitä, miten hyvä pyöräilykulttuuri kaupungissa on. Hän ei ole havainnut vastakkainasettelua pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja autoilijoiden kesken. Sekin on positiivista, että pyörävarkauksia ei tapahdu ainakaan samassa mittakaavassa kuin isoissa kaupungeissa.
Hän sanoo hieman ihmetelleensä, että kalliita pyöriä on parkissa pelkällä vaijerilukolla.
– Jos Jyväskylässä tekisi niin, ei ehtisi varmaan kuin 50 metriä kävellä, niin pyörä olisi jo lähtenyt varkaan matkaan.
Joulun aikaan Pekkarinen pitää taukoa työmatkapyöräilystä, mutta heti töiden alettua loppiaisen jälkeen hän asettelee talvisuojan pyöränsä satulaan. Kun merituuli tuivertaa, viimeisetkin unenripippeet kaikkoavat aamulla. Kolmivuorotyötä tekevä Pekkarinen on liikkeellä säännöllisesti eri vuorokauden aikoina.
Talvella tärkeintä on huolehtia lämpimästä pukeutumisesta ja talvikypärän alle sujahtaa kypärämyssy. Nastapyöristä Pekkarinen luopui, sillä hän ei ole niitä Uudessakaupungissa tarvinnut. – Kertaakaan en ole vielä kaatunut, hän sanoo.
Talvi on Pekkarisen mielestä mukava vuodenaika, mutta mielessä siintelee jo kesä ja Uudenkaupungin merelliset ja luonnonkauniit pyöräilyreitit. Suunnitelmissa on hankkia fatbike. Maastopyöräilijöille on jo nyt mukavia reittejä ja Pekkarinen uskoo, että niitä saattaa tulla lisääkin, sillä kaupunki on ottanut hänen mielestään hienosti kopin uusista liikuntatrendeistä. Uudehkot 62 askeleen juoksuportaat pururadan lähellä ovat tulleet liikkumista harrastavalle miehelle tutuiksi.
